Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2019.

Onko absoluuttista totuutta olemassa?

Kuva
Onko absoluuttista totuutta olemassa? Mennään taas filosofisemmalle puolelle.. Käyn ajatukseni dialogin kautta läpi. Olkoon meillä kaksi keskustelijaa olkoot nämä "filosofi" ja "minä vaan". Filosofin paikalle voi ihan vapaasti sijoittaa vaikkapa "minä vaan 2"-persoonan, esimerkiksi. Dialogi alkakoon johdannolla. Tiedon määritelmä: Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Minä vaan: Onko tieto mahdollista? Filosofi: Ei. Minä vaan: Onko se absoluuttinen totuus? Filosofi: Ei, absoluuttisia totuuksia ei ole. Minä vaan: Mutta jos se ei ole absoluuttinen totuus, niin eikö kuitenkin jää "pelivaraa", että tieto olisi mahdollista, koska nyt tiedon mahdollisuus on kumottu "lievemmällä" totuudella? Filosofi: Miten niin lievemmällä totuudella? Minä vaan: Eikö se sitten edes ollut totta, totuus, että tieto ei ole mahdollista? Filosofi: Absoluuttisia totuuksia ei ole ja sillä selvä! ..ja matematiikkakin on

Onko matematiikan kirjoissa matematiikkaa?

Kuva
Onko matematiikan kirjoissa matematiikkaa? Mitä Platon sanoo matematiikasta tiedon lajina? Miten tämä suhteutuu siihen, onko luonnossa matematiikkaa? Erityisesti, onko matematiikan kirjoissa matematiikkaa? Tässä kirjoituksessa olevat lainaukset ovat kirjasta Platon , kirjoittanut alunperin Valentin Asmus, joka oli neuvostoliittolainen filosofi, syntynyt 1894. Tarpeellisena johdantona seuraava lainaus mainitusta kirjasta: ” Mielipide ei ole tietämättömyyttä, mutta ei myöskään tietoa; se on tietoa hämärämpi ja tietämättömyyttä kirkkaampi ( Valtio, V, 478 C – D ).” Seuraavassa pallolla varustetut kappaleet ja samassa sisennyksessä olevat ovat suoria lainauksia kirjasta. Asian vierestä asiaan: ”Ideat” saavutetaan ainoastaan tiedon avulla ja tieto on mahdollista vain ideoiden suhteen. (Kyse on elealaisen opin kehittelystä, joka katsoo, että järjellä käsitetään tosiolevainen ja vain se.) ...matemaattisiin kohteisiin suuntautuneella pohdiskelulla on Platonin mielestä

Lyhyesti vielä aiheesta "Onko luonnossa matematiikkaa?"

Kuva
Lyhyesti vielä aiheesta "Onko luonnossa matematiikkaa?" Jos lähdetään siitä, että matematiikka on tosiolevaista, niin Platonia tulkiten ihmisen aistein havaitsemassa luonnossa ei ole mitään tosiolevaista, tässä erityisesti ei matematiikkaa. Platonin mukaan aistein havaittavissa oleva edustaa vain ”varjoja” tosiolevaisesta, mikä on vain järkiperäisesti saavutettavissa olevaa. Tosiolevainen ja aistein havaittava ”varjojen” maailma ovat kaksi eri maailmaa. Päästäkseni Ludwig Wittgensteiniin, palaan vielä kysymykseen: Onko tässä kirjoituksessa numeroa seitsemän, 7? Ei, tässä kirjoituksessa ei ole numeroa seitsemän, 7, ainoastaan looginen esitys numerosta seitsemän. Vastaava idea pätee yleisesti luontoon, mitä voi siis pitää Platonia tulkiten ”varjojen” tai muuttuvien olioiden maailmana, missä ei ole mitään tosiolevaista. Aistimellisia olioita ei Platonin mukaan tavoiteta järjellä; niitä kohtaan oleva tieto  ei ole järkiperäisesti mahdollista kuin ainoasta